Töölöä Tunturikadulta kirjastolle

Mika Waltarin kotitaloMika Waltarin muistomerkki KuningasajatusRavintola EliteLauri ja Lasse Reitzin säätiön museoLauri Kristian Relanderin muistomerkkiToivo Kuulan muistomerkkiRegatta-kahvilaTopeliuksen puisto ja Töölön kirjasto

Taidehistorioitsija Maria Ollikaisen laatimalla reitillä kuljetaan Töölössä Tunturikadulta Topeliuksen puistoon. Kävelyreitillä tutustutaan taiteeseen, puistoihin ja Mika Waltariin Töölössä. Ollikainen on mm. toiminut oppaana Ateneumin taidemuseossa ja Helsingin yliopistolla.

Mika Waltarin kotitalo

Kirjailija Mika Waltari (1908–1979) asui Tunturikatu 13:ssa lähes puoli vuosisataa, vuodet 19321979. Modernin kaupunkielämän kuvaajana kuuluisuuteen noussut Waltari kirjoitti osan valtavasta tuotannostaan Tunturikadulle avautuvan ikkunan ääressä. Talon seinässä oleva Waltarin muistolaatta paljastettiin vuonna 2008.

Mika ja Marjatta Waltarin kodista tuli 1940-luvun lopulta lähtien pariskunnan taiteilijaystävien ”salonki”. Waltari inspiroitui erityisesti näyttelijöiden ja kuvataiteilijoiden seurasta. Tauno Palo, Hillevi Lagerstam ja Aimo Kanerva olivat Waltareiden vakituisia vieraita ja hyviä ystäviä. Samassa talossa asui myös Waltareiden autonkuljettajanakin toiminut nuori Tarmo Manni.

Waltareiden koti on yksityiskäytössä, mutta kirjailijan mietteisiinsä vaipuneen hahmon voi kuvitella astuvan rappukäytävästä ulos tupakkaa sytytellen.

Mika Waltarin muistomerkki Kuningasajatus

Mika Waltarin puistosta, Apollonkadun ja Runeberginkadun kulmasta, ravintola Eliten edustalta löytyy kirjailijan muistomerkki.

Veikko Hirvimäen veistämä muistomerkki paljastettiin vuonna 1985 paikassa, joka oli vuotta aiemmin kunnostettu ja nimetty Mika Waltarin puistikoksi. Vaikeaksi koetusta abstraktista veistoksesta käytiin kiivasta keskustelua jo muistomerkkikilpailun aikaan.

Muistomerkin kuningasajatus on Waltarin teoksen Turms Kuolematon sitaatista: ”Ihmisessä itsessään ovat pisimmät matkat”.

Ravintola Elite

Waltari sai kantaravintolan kotinsa läheltä vuonna 1938, kun kuusi vuotta aiemmin avattu ravintola Elite muutti Reitzin talon katutason huoneistoon.

Ernst Mattasin johtamasta ravintolasta tuli taiteilijoiden olohuone. Waltareiden lisäksi legendaarisessa ravintolassa nähtiin usein mm. näyttelijät Kirsti Ortola ja Aku Korhonen, kuvataiteilijat Aimo Kanerva ja Unto Koistinen ja musiikkimiehet Aarre Merikanto ja Selim Palmgren. Tauno Palo ja Matti Pellonpää ovat saaneet nimilaatat kantapöytäänsä ja listalla on yhä Palon rakastama sipulipihvi. Suurelta osin alkuperäistä funkismiljöötä koristavat Mattasin suvulle kuuluneet maalaukset.

Elite, Eteläinen Hesperiankatu 22.

Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museo

Rakennusmestari Lauri Reitz vaikutti merkittävästi Helsingin kaupunkikuvaan 1920- ja 1930-luvuilla. Mutta Reitz, aikansa grynderi, keräsi myös vaikuttavan määrän laadukasta taidetta.

Lauri ja Maria Reitzin ja heidän poikansa Lassen koti oli Reitzin rakennuttaman talon ylimmässä kerroksessa. Vuonna 1971 huoneisto avattiin yleisölle museona, joka esittelee Reitzin taide- ja antiikkiesineiden kokoelmaa.

Säätiössä kannattaa käydä ihastelemassa 1800-luvun suomalaisia maalauksia mm. Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä ja Werner Holmbergiltä. Esillä on myös hopea- ja posliiniesineitä ja huonekaluja 1500–1800-luvuilta.

Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museo, Apollonkatu 23 B 64, 00100 Helsinki. Avoinna 2.1.-30.6. ke ja su klo 15—17, 1.8.—31.12. ke ja su 15—17.

Lauri Kristian Relanderin muistomerkki

Neljä huomiota herättävän isoa punagraniittikuutiota Hesperianpuiston kulmassa muodostavat Lauri Kristian Relanderin (1883–1942) muistomerkin, joka sekin oli aikanaan kiistelty. Matti Peltokankaan ehdotus ”Alhaalta ylös, sisältä ulos” voitti muistomerkkikilpailun, ja teos paljastettiin vuonna 1996. Peltokangas on tehnyt suurtyön alusta loppuun itse käsityönä.

Peltokangas sopeutti teoksensa Hesperianpuistoa ympäröivien 1920–30-lukujen rakennusten moderniin arkkitehtuuriin. Muistomerkissä on sekä jyhkeyttä että dynaamista liikettä. Sen voi ajatella symboloivan presidentti Relanderin tapaa toimia presidenttinä: hän pyrki ulkosuhteiden uudistamiseen mutta myös kotimaansa demokratian vakiinnuttamiseen.

Toivo Kuulan muistomerkki

Toivo Kuulan (1883–1918) Häämarssi tahdittaa monen avioliiton satamaan purjehtivan hääparin askelia. Traaginen kuolema sisällissodan aikaan erotti itse säveltäjän tämän Alma-vaimosta ja pienestä Sinikka-tyttärestä.

Lyhyen uransa aikana Kuula sävelsi lauluja ja kamarimusiikkia. Päätyönä pidetään viimeiseksi jäänyttä teosta ”Stabat Mater”.

Toivo Kuula -seura ry. tilasi Kuulan muistomerkin kuvanveistäjä Anu Matilaiselta ja lahjoitti sen edelleen Helsingin kaupungille.  Eläväinen, ekspressiivishenkinen veistos on pronssia ja se paljastettiin vuonna 1988.

Toivo Kuulan puisto, Merikannontie.

Regatta-kahvila

Jos merituuli pieksee Taivallahtea kiertävää, tekee terää kupponen kuumaa. Ja siinähän se on – Regatan pieni punainen tupa! Tunnelmallisessa tuvassa korvapuustia haukatessa voi hämmästellä kahvilan sisustusta, joka on sanalla sanoen runsas. Kesäisin pihalla istuessa silmien edessä aukeaa näkymä Seurasaaren suuntaan. Kahvila pulittaa sinulle 5 senttiä, kun haet santsikupin kahvia! Virkistäytyneenä matka jatkuu vaikkapa vastapäiselle Sibelius-monumentille rynnistäviä turisteja ihmettelemään…

Seuraava etappi odottaa Mechelininkadun toisella puolella.

Regatta, Merikannontie 10. Avoinna ympäri vuoden säävarauksella.

Topeliuksen puisto ja Töölön kirjasto

Ihastuttavat ruusuistutukset ja 1930-luvulla istutetut lehmukset tervehtivät kulkijaa puistossa, joka on omistettu 1800-luvun suomalaisen kulttuurin monitoimimiehelle Zacharias Topeliukselle. Puisto valmistui vuonna 1938 ja sen on suunnitellut puutarha-arkkitehti Ola Manström. Petankkiin tai mölkkyyn soveltuva hiekkakenttä ja uudet leikkikentän välineet houkuttelevat liikunnan iloihin.

Puisto rajautuu pohjoisessa Töölön kirjastoon. Vuonna 1970 valmistuneen kirjaston suunnitteli Aarne Ervi. Kaarevat muodot ja oivaltava materiaalien käyttö saattavat tuoda mieleen yliopiston Porthania-rakennuksen, sekin Ervin kynästä lähtöisin. Neljänteen kerrokseen jatkuva portaikko ja ylhäältä avautuva kattoikkuna ovat kuin lukijoita katseleva valoisa silmä. Hyvän opuksen löydettyäsi ota mallia kirjaston sisäänkäynnin viereisen Kari Juvan Lukusali-veistoksen hahmojen rennosta takakenosta!

Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6.

Tähän reittiin on jätetty 3 kommenttia

  1. Oksanen Paula

    Hei!
    Löysin tänään tänne teidän mielenkiintosille sivuille, mutta reittikohteiden esittelyssä teksti tulee osoittain kuvan päälle jolloin siitä ei saa selvää. Onko vika minussa vai muussa. Todella harmittavaa, voisiko asialle tehdä jotain.

  2. Liisa

    Hei Paula ja kiitos huomiosta! Kerrotko, mitä selainta käytät? Ja jos voit vielä lähettää sivukaappauskuvan ongelmatilanteesta, niin näemme millaisesta ongelmasta tarkalleen kyse. Voit lähettää kuvan osoitteeseen nopsatravels@gmail.com.

  3. Hei, vinkkinä reitille…

    Töölön reittiä voisi nopsasti rikastuttaa kävelemällä Eliten kulmilta Relanderin muistomerkin jälkeen Hesperianpuistoa Töölönlahdelle päin n. 100 metriä. Toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa reitti on mitä kaunein Kastanjoiden kukkiessa. Talvella luminen puukuja on hieno. Hesperianpuistoa ei aikoinaan turhaan kutsuttu Töölön Esplanadiksi.

    Matkan varrella on Eteläinen Hesperiankatu 14 kohdalla perinteikäs ja arvostettu, aikoinaan jopa euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen Lallukan taiteilijakoti. Sen 1930 luvun funkkistyylisen julkisivun tunnistaa huomattavan korkeista ateljeiden ikkunoista ja pienistä parvekkeista. Kodin taiteilijoille lahjoittivat mesenaatit Juho ja Maria Lallukka, joiden perustama säätiö hallinnoi sitä edelleen. Talossa ovat asuneet sen rakentamisesta lähtien lukuisat Suomen maineikkaimmat taidemaalarit, kuvanveistäjät ja graafikot sekä musiikin ja näyttämötaiteiden edustajat.

    Aivan Lallukan taiteilijakotia vastapätä Pohjoisen Hesperiankadun puolella voi piipahtaa syömään Umeshu sushi ravintolaan, jota voin suositella. Pohjoinen Hesperiankatu 7 sijaitsee Taidekoti Kirpilä, joka on lääkäri ja taiteen keräilijä Juhani Kirpilän (1931188) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti ja hänen suomalaisen taiteen kokoelmansa.

Jos koet, että omistamaasi sisältöä on käytetty väärin, kerrothan meille: info@nopsatravels.com.