Keskellä virtaa koski. Säyseä vesi tapailee punatiilisten rakennusten perustuksia ja valuu Satakunnansillan ali padosta toiseen. Kaksisataa vuotta sitten koski rymisti mahtavana ryöppynä Näsijärveltä Pyhäjärveen. Komea jylinä kuului viereisille Hatanpään kartanon maille. Sitten kosken pärskyvät kuohut kesytettiin. Hatanpään kartanon maitakaan ei enää ole. Niiden tilalla on Tampereen kaupunki kivisine kerrostaloineen.

Tammerkoski on Tampereen ydin. Se jakaa kaupungin läntiseen ja itäiseen puoleen. Sen molemmille rannoille kohosivat 1800-luvun alkupuolella Tampereen ensimmäiset tehtaat. Kosken voimasta Tampereesta tuli tehdaskaupunki, joten Tammerkosken yli johtava silta on oikea paikka aloittaa työväenkierros Tampereella.

1800-luvun jälkipuoliskolla Tampere oli Suomen merkittävin teollisuuskaupunki. Kosken länsipuolelle noussut Finlaysonin puuvillatehdas oli maan suurin ja kehittynein teollisuuslaitos, vastarannalla sijainnut kilpaileva pellavatehdas maan toiseksi suurin. Vuonna 1870 kolmasosa Suomen tehdastyöläisistä työskenteli näissä kahdessa kutomatehtaassa.

Tampereella oli vapaakaupunkioikeudet, joiden perusteella tehtailijat saivat tuoda tullitta maahan tarvitsemiaan raaka-aineita ja koneita. Vasta 1900-luvun vaihteessa Helsinki ohitti Tampereen teollisuuskaupunkina. Mutta Tampereella teollisuus oli näkyvämpää kuin virkamiehiä ja kauppiaita kuhisevassa Helsingissä. Täällä työväki oli kaikkialla, keskustan tehtaissa ja työväenkortteleissa keskustan ympärillä.

Mondo kiersi työväenkaupungin kiinnostavimmat kohteet.

Juttu julkaistu aiemmin Mondo-lehdessä. Teksti: Minttu Poutanen, kuvat: Hanna Koikkalainen.