Makujen ja näköalojen Tampere

Mustaamakkaraa TammelantorillaSokos Hotel TammerSokos Hotel IlvesSaludHämeensiltaTillikka McDonalds KeskustoriFinlaysonin ruokala NäsinneulaPispalan PulteriPyynikki 

Tampere sopii hyvin matkailijoille, joiden päätä eivät korkeudet huimaa. Näköaloja voi ihailla Näsinneulan lisäksi Hotel Ilveksestä tai Pyynikin näkötornista. Vastapainoksi löytyy ruokia ja ruokapaikkoja, jotka pitävät jalat tiukasti maan pinnalla eivätkä hienostele turhilla krumeluureilla: mustastamakkarasta Pispalan Pulteriin ja Tillikan pyttipannuun.

Reitti esittelee historiallisesta näkökulmasta tamperelaisia niin nykyisiä kuin entisiä ruoka- ja yöpymispaikkoja. Samalla tutustutaan laajemmin suomalaisen ravintola- ja hotellikulttuurin vaiheisiin. Ahkera jaksaa kiertää reitin päivässä (vaikkakaan ruokaileminen kaikissa reitin ravintoloissa saman päivän aikana tuskin on suositeltavaa…), mutta kohteisiin voi tutustua myös useamman päivän aikana tai käydä vaikka vierailemassa yhdessä kohteessa kerrallaan.

Reitin avulla voi myös harjoittaa todellista lähimatkailua eli virtuaali- tai mielikuvitusmatkailua: historiallisten kuvien ansiosta reitillä voi tehdä aikamatkan kotisohvalla maaten. Osasta kohteista on lisäksi olemassa virtuaalikierrokset tai näköalakuvia netissä.

Reitin on laatinut Laika Nevalainen Hotelli- ja ravintolamuseosta, joka on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo Helsingin Kaapelitehtaalla.

Mustaamakkaraa Tammelantorilla

Toreilta on aina voinut ostaa jonkinlaista syötävää mukaan eli pikaruokaa on Suomessa saanut paljon ennen mäkkäreiden ym. maihinnousua. Tunnetuimpia tamperelaisia ruokia on ehdottomasti mustamakkara. Nykyään sianlihasta, verestä, ruisrouheesta, sipulista ja silavasta valmistettavan perinneherkun juuret ulottuvat vähintään 1500-luvulle. Maaseudulla mustaamakkaraa valmistettiin syysteurastuksen yhteydessä. Teollisesti mustaamakkaraa alkoi ensimmäisenä valmistaa tamperelainen Tapola, joka perusti vuonna 1953 pienen tehtaan Tammelan pallokentän laidalle. Tammelantorilla myyty mustamakkara oli halpa ja helppo vaihtoehto erityisesti lähialueiden nälkäisille tehdastyöntekijöille.

Ensikertalaisen on hyvä tietää mustaamakkaraa koskevasta etiketistä sen verran, että tilausta ei tehdä grammoissa, vaan myyjälle kerrotaan, kuinka monella eurolla mustaa haluaa. Asiantuntija tilaa ”menopaluun” – nimitys viittaa makkaran U:n malliseen muotoon. Kyytipojaksi parhaiten sopivat puolukkahillo ja maito. Aidon kokemuksen saavuttamiseksi paperiin kääritty, höyryävä makkara tulee syödä torilla seisten lokkien rääkyessä taustalla.

Tammelantorin lisäksi perinteisiä mustamakkarapaikkoja ovat Laukontori ja pakkasella Kauppahalli.

Tapola Tammelantori, Tammelantori, Tampere.

Avoinna ma-la 8-14, kesällä 1.5.-31.8. ma-la 7-14.

Sokos Hotel Tammer

 

Vuonna 1929 valmistunut ja silloisen Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema Grand (nyk. Sokos) Hotel Tammer on Suomen vanhimpia edelleen toiminnassa olevia hotelleja. Tampereen Teknillisen Seuran omaksi talokseen ja hotelliksi rakennuttaman Tammerin hieno art deco -sisustus on vuonna 2009 entisöity alkuperäiseen loistoonsa.

Alkuaikojen henkilökunnassa oli paljon ulkomaalaisia ja ruotsinkielisiä muualta Suomesta. Tampereelta kun ei löytynyt riittävän ammattitaitoista työväkeä Tammerin tasoiseen hotelliin, jolle todettiin löytyvän vertailukohta vain Helsingin Hotel Kämpistä. Hotellin ensimmäiseksi johtajaksi rekrytoitiin Ranskasta pietarilaissyntyinen ravintoloitsija Aleksander Adlivankin.

Tammerin historian legendaarisin työntekijä on varmasti Riiasta kotoisin ollut päähovimestari Aleksander Grobowsky, joka vaali Tammerin korkeaa tasoa antaumuksella ja halusi kaiken ja kaikkien toimivan täydellisesti. Grobowsky mm. tiesi  Tammerin vakituisten asiakkaiden tavat ja esimerkiksi muisti aina tarjota Marsalkka Mannerheimin päivällisen aluksi viinaryypyn. Mannerheimin suosikkisnapsi oli pohjoismainen akvaviitti, joka tuli tarjoilla lasi kukkuroilleen täytettynä ja juoda pisaraakaan läikyttämättä.

Satakunnankatu 13, Tampere.

Sokos Hotel Ilves

Entisen Tampereen Verkatehtaan paikalla sijaitseva Sokos Hotel Ilves on Suomen korkeimpia hotelleja 18 kerroksellaan. Arkkitehti Mauno Kitunen keksi vuonna 1986 valmistuneen hotellin muodon tulitikkuaskista.

Hotellista haluttiin tehdä Suomen paras ja niinpä oppia haettiin tutustumismatkalla Yhdysvaltojen hienoimmista hotelleista. Amerikan tyylin mukaisesti 13. kerros puuttuu kokonaan ja hotelliin rakennettiin uima-allasosasto porealtaineen, Ball Room -juhlahuoneisto sekä runsaasti erilaisia ravintoloita ja muita palveluita. Hotellissa on nähty vuosien varrella mm. korkean tason vieraita kuten prinsessa Anne ja Bill Clinton, liuta rallikuskeja sen toimiessa Jyväskylän suurajojen taukopaikkana tai eräänä ystävänpäivänä Valentino jakamassa elävän hevosen selästä naisasiakkaille ruusuja.

Jenkkifiilistä luomassa ovat olleet myös vuonna 1987 huoneisiin asennetut minibaarit. Alko salli alkoholinmyynnin hotellihuoneissa vasta 1980-luvun lopulla ja Ilves oli turkulaisen Hotelli Ritzin jälkeen toinen, joka sai sijoittaa pienoisjääkaappeihin alkoholia. Kokeiluaikana minibaarin käyttö oli kielletty tiettyinä kellonaikoina: klo 00.30–9.00 (olut) tai 00.30–11.00 (muuta alkoholijuomat). Kuten arvata saattaa, kiellon valvominen oli mahdotonta.

Hatanpään valtatie 1, Tampere.

Salud

Espanjalaiseen makumaailmaan johdattavan ravintola Saludin perusti  vuonna 1974 keittiömestari Hannu Wiss, joka oli tutustunut espanjalaiseen ruokakulttuuriin toimiessaan kokkina Välimerellä seilanneissa laivoissa. Jo 1880-luvulla perustetut espanjalaiset viinituvat eli bodegat olivat ensimmäisiä Suomeen perustettuja etnisiä ravintoloita, joiden määrä ja valikoima alkoi kuitenkin kasvaa vasta 1950- ja 1960-luvuilta lähtien sitä mukaa, kun suomalaisten ulkomaanmatkailu lisääntyi.

Salud on houkutellut asiakkaita mm. käärmekeitolla, emulla, kengurufileellä tai alligaattorilla. Nykyisellä listalla näitä erikoisuuksia ei enää nähdä, sillä ”eksoottisin” ruoka taitaa olla pihvi hevosenfileestä. Moni asia on kuitenkin pysynyt samana: Sisustuksella luodaan teemaan sopivaa tunnelmaa ja valikoimasta löytyy kolme sellaista ruokaa, jotka ovat olleet listalla alusta asti: rosvonpaisti, härkää el toro sekä ravintolan myyntivaltti, pippuripihvi, joka tarjoillaan salaisella reseptillä valmistetun pippurikastikkeen kera. Ruokalistan ja tabletin yhdistelmä, jota kuvittavat vaihtuvat ajankohtaiset tapahtumat ja henkilöt, on myös aina ollut osa Saludin konseptia.

Tuomiokirkonkatu 19, Tampere.

Avoinna ma–pe klo 11–, la klo 12–, su klo 13–, arkilounas ma–pe klo 11–15.

Hämeensilta

Muun muassa Siltana, Sumujen siltana tai Vinttinä tunnettu ravintola Hämeensilta toimi vuosina 1943–2011 arkkitehti Harry W. Schrekin suunnitteleman Suomen Pankin talon ylimmässä kerroksessa. Kieltolain päättymisen myötä perustettu Oy Alkoholiliike Ab ryhtyi pian myös ravintoloitsijaksi. Hämeensilta oli Alkon ensimmäinen ravintola Helsingin ulkopuolella ja samalla ensimmäinen korkeamman tason ravintola.

Korkean sijaintinsa ansiosta ravintolasta oli hienot näkymät kaupungin keskustaan. Alun perin ravintolasalia kiersi terassi, joka oli niin iso, että tarinan mukaan siellä eräänä toukokuisena yönä grillattiin kokonainen härkä seuraavan päivän vieraille. 1960-luvulla tehdyssä remontissa terassi yhdistettiin lähes kokonaan saliin, jotta tila saatiin ympärivuotiseen käyttöön.

Remontin jälkeen myös tanssin merkitys ravintolavieraiden viihdykkeenä lisääntyi ja Hämeensillasta tuli Tampereen ensimmäinen ”yöravintola”, joka oli auki yön pikkutunneille asti. Diskohuuma levisi Suomeen Ruotsista 1960-luvun puolivälissä. Tanssiorkesterin palkkaamisen sijaan tarvittiin enää levyjä, levysoitin, äänilaitteet sekä levyjä soittava tiskijukka. 1980-luvulla tehdyssä uudessa remontissa tanssilattialle varattiinkin sitten yhä isompi osa tilasta.

Hämeensillan entisiin tiloihin avattiin kesällä 2012 yökerho Nightclub Tähti.

Hämeenkatu 13, Tampere.

Tillikka 

Viinaryyppyä tai krouvia tarkoittavan Tillikan tiloilla on vaiheikkaat juuret. Vuonna 1912 valmistuneessa Tampereen Teatterin talossa on ollut ravintola alkuajoista lähtien, mutta konseptia on muutettu useasti vuosien saatossa. Tillikan paikalla aloitti yläkertaan myöhemmin siirretty Teatteriravintola ja toisen maailman sodan jälkeen kulmassa on palvellut niin baijerilainen oluttupa, italialainen Napoli kuin unkarilainen Pusta ennen kuin Tillikka avattiin vuonna 1965. On ravintolan kellarissa toiminut vankityrmäkin vuoden 1918 sodan aikaan.

Tillikka on ollut suosittu sekä taiteilijoiden, teatteriväen että opiskelijoiden keskuudessa. Kanta-asiakkaisiin ovat kuuluneet mm. Juice Leskinen, Veikko Sinisalo ja Matti Pellonpää.

Tillikan tunnetuin annos on ehdottomasti alusta asti listalla ollut pyttipannu, joka kuuluu edelleen sekä lounas- että päivällissuosikkeihin. 1970-luvulla ravintolassa työskenteli jopa erillinen pyttipannukokki.

Hämeenkatu 14, Tampere.

Avoinna ma 11-22, ti-to 11–23, pe 11-01, la 12–01, su 13–20, keittiö suljetaan puolta tuntia aikaisemmin, pe-la tuntia aikaisemmin.

McDonalds Keskustori

Amerikkalaistyyppiset hampurilaisravintolat saapuivat Suomeen 1970-luvulla, jolloin hampurilaisen saattoi ostaa esimerkiksi Wimpystä tai Carrolsista. Suomen ensimmäinen McDonald’s puolestaan avattiin Tampereelle Commercen taloon 14.12.1984. Ennen McDonaldsia samassa paikassa oli hetken aikaa ehtinyt toimia Burger King, joka kuitenkin pisti Suomessa pillit pussiin vain muutaman vuoden jälkeen.

Vuonna 1899 valmistunut Commercen talo oli ensimmäisiä Tampereelle rakennettuja kivijalkaisia jugendkerrostaloja. Ennen hampurilaispaikan avaamista kulmahuoneistossa toimi pitkään apteekki. Kieltolain aikaan 1920-luvulla talon kellarikerroksessa toimi Käärmeluolana, Tuhannen riemun kahvilana tai Morkkuna tunnettu ravintola, jossa todennäköisesti tarjoiltiin kieltolaista huolimatta sen ajan trendijuomaa eli kovaa teetä, joka oli teellä laimennettua ja sokerilla makeutettua pirtua.

Toukokuussa 2010 McDonaldsin rasvakeittimestä syttynyt tulipalo aiheutti talossa suuret vahingot. Ravintola avattiin uudessa design-asussa keväällä 2012.

Ylen Elävässä arkistossa voi katsoa vuodelta 1976 olevan otteen Ylen ohjelmasta Terveysruutu, jossa toimittaja käy tutustumassa Carrolsin kerroshampurilaiseen, sekä vuodelta 1984 olevan uutispätkän, jossa kerrotaan McDonaldsin tulosta Suomeen.

Hämeenkatu 17, Tampere.

Avoinna ma-la 7-5, su 10-05.

Finlaysonin ruokala 

Tampereen teollistumisessa iso rooli oli Finlaysonin puuvillatehtaalla, jossa oli parhaimmillaan useita tuhansia työntekijöitä. Työntekijöitä varten tehdasalueelle perustettiin ruokala jo 1840-luvulla. Tämä ensimmäinen ruokala sijaitsi Polttimonkadulla pääkonttorirakennuksen paikkeilla, jossa nykyään toimii mm. Finlaysonin tehtaanmyymälä.

Ruokalan ruokasali oli jaettu väliseinällä naisten ja miesten puoleen. Tarjolla oli keittoruokaa, joka syötiin savikulhoista. Ruokajuomaksi sai maksutta kaljaa. Ruokapöydissä oli laatikot, joissa säilytettiin leipää ja lusikoita, jotka tuli ruokailun jälkeen nuolla puhtaaksi. Kerran viikossa ruokalan piiat kävivät keräämässä lusikat pestäväksi. Ruokalanpitäjä asui ruokalan yhteydessä olleessa rakennuksessa. Piharakennuksessa oli toisessa päässä ruokavarasto ja toisessa leipomotila eli pakari, jossa leivottiin ruokalan leivät. Tamperelaisten nimikkoleipä rievä oli suosittu työläisten keskuudessa jo 1800-luvulla.

Työläisten ruokailuun pääsee tutustumaan tarkemmin Hotelli- ja ravintolamuseon verkkonäyttelyssä Keittoja, vellejä, muhennoksia.

Finlaysonin tehtaanmyymälä. Kuninkaankatu 3, Tampere. Avoinna ma-pe klo 10-17.30, la klo 10-15, su suljettu.

Näsinneula

Tampereen komeimmat, tai ainakin korkeimmat, näkymät löytyvät Näsinneulasta, jonka on suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski. Näköalatorni ja siellä sijaitseva ravintola avattiin vappuna 1971.

Suomen tärkeimpiä matkailukohteita olivat aluksi erilaiset luonnonnähtävyydet ja näköalapaikat. Idea Näsinneulan rakennuttamiseen tuli Puijon tornista, jonka nykyinen torni on vuodelta 1963 mutta jonka ensimmäinen versio rakennettiin jo vuonna 1856. Tampereen Pyynikkiinkin oli rakennettu näkötorni vuonna 1929 ja yhtenä vaihtoehtona pohdittiin sen korottamista. Päädyttiin kuitenkin rakentamaan uusi torni, joka sai nimensä viereisen Näsijärven ja Seattlen Space Needle -tornin pohjalta.

Ravintola Näsinneula sijaitsee 124 metrin korkeudessa ja kokonaisuudessaan tornille kertyy mittaa 168 metriä. Ruokaillessa ei tarvitse tyytyä tuijottamaan koko aikaa samaa näkymää, sillä ravintola pyörii 45 minuutissa tornin ympäri. Näsinneulassa haluttiin koko ravintolan pyörivän, jotta asiakkaiden ikkunalaudalle laskemat käsilaukut eivät eksyisi omistajistaan, kuten oli käynyt Puijon tornin ravintolassa, jossa pyöri vain lattia.

Nykyään Näsinneula on osa Särkänniemen elämyspuistoa. Huvipuisto avattiin vuonna 1975, mutta alueella oli toiminut planetaario ja akvaario jo vuodesta 1969. Kesäisin näköalatasanteella toimii myös Kahvila Pilvilinna.

Särkänniemi, Laiturikatu 1, Tampere.

Avoinna ti-la 11-23.30, su-ma 11-21.30.

Pispalan Pulteri

1960-luvulla Alko aloitti olutravintolakokeilun. Tavoitteena oli tarjota hienojen ruokaravintoloiden rinnalle vaatimattomampia paikkoja ja näin madaltaa ihmisten kynnystä lähteä ravintolaan. Tampereen Pispalaan, entisen maitokaupan tiloihin Alko perusti vuonna 1968 korttelikapakka Pispalan Pulterin. Pulteri tarkoittaa veden jääkauden aikana hiomia kiviä, joita löytyy runsaasti Pispalanharjun moreenista.

Pispalan Pulterin klassikkoruoka on alusta asti listalla ollut Superpihvi eli tilaajan maun mukaan valmistettava pihvi, jonka lisukkeet asiakas saa myös mielensä mukaan rastittaa lomakkeeseen.

Alkuperäiseen sisustukseen kuuluivat kelopuista rakennetut loosit, jotka oli omistettu pispalalaisille kirjailijoille kuten Aaro Hellakoskelle, Lauri Viidalle ja Hannu Salamalle. Vaikka looseista välillä luovuttiinkin, 1990-luvulla omistajavaihdoksen jälkeen paikka haluttiin hiljalleen palauttaa looseja myöten vanhaan asuunsa.

Pispalan Valtatie 23, Tampere.

Avoinna ma-to 11-24, pe 11-02, la 12-02, su 12-24, keittiö palvelee ma-ti 11-19, ke-pe 11-21, la 12-21, su 12-19.

Pyynikki 

Tamperelaisen ravintola- ja hotellitoiminnan historian ensimmäisiä merkkihenkilöitä oli Johan Ludvig Rosendal, joka värvättiin Porista ylläpitämään Tampereen ensimmäistä vuonna 1860 perustettua Seurahuonetta eli kansan suussa Susiteettia. Pari vuotta myöhemmin Rosendal avasi Pyynikille kesäravintolan kauppias Lindholmin huvilaan. Rosendalin leski Henrika jatkoi toimintaa rakennuttamalla rinteeseen näköalapaikalle uuden ulkoilmaravintolan. Myös ravintoloitsija Emanuel Joselin piti Pyynikillä kesäravintolaa ja yhdessä nämä kaksi paikkaa olivat keilaratoineen suosittuja tamperelaisten kesäjuhlien ja -tapahtumien viettopaikkoja.

Ravintolatoiminta hiipui 1900-luvun kuluessa, mutta paikka koki uuden tulemisen, kun Rosendalin kesäravintolan paikalle rakennettiin kongressitarkoituksiin sopiva suurhotelli Rosendahl. Varsinaisen nimensä lisäksi uusi hotelli kunnioitti alueen aikaisempia ravintoloitsijoita nimeämällä yökerhonsa Joseliniksi. Vuonna 1977 valmistuneessa ja Jaakko Laapotin ja Martti Kukkosen suunnittelemassa lasiseinäisessä hotellissa on mm. juhlittu vuonna 1979 Tampereen kaupungin 200-vuotisjuhlia, joiden illallisten arvovieraina olivat Ruotsin kuningas Kustaa XVI Aadolf ja kuningatar Silvia.

Ympärille avautuvia maisemia voi ihailla vuonna 1929 valmistuneesta Pyynikin näkötornista ja nauttia siellä sijaitsevan Munkkikahvilan antimista.

Hotelli Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere.

Munkkikahvila, Näkötornintie 20, Tampere.

Avoinna 9-20, juhannus- ja jouluaattona 9—15, kesäkaudella (4.6.—12.8.2012) 9—21.

Jos koet, että omistamaasi sisältöä on käytetty väärin, kerrothan meille: info@nopsatravels.com.