Kävelyllä Käpylässä

LippakioskiTaivaskallioPuu-KäpyläVuoritaloOsmo-KäpyläOlympiakylä ja KisakyläHiidenkirnu

Helsingin Käpylässä on hyvä aika käydä rauhallisella kävelyllä koska vain – Pohjolankatu on kaupungin kauneimmaksi kehuttu katu, joka on edustava sekä kesällä että talvella. Puutalojen rivistö tuo oman tunnelmansa säällä kuin säällä ja lippakiskaa lukuunottamatta kohteet ovat aina vierailulle generic cialis avoimia, kellon- tai vuodenajasta riippumatta.

Pistä mukavat kengät jalkaan, unohda kiire ja tutustu persoonalliseen Käpylään!

Reitin on laatinut Nopsan työharjoittelija Tuuli Matero. Reittiä on toteutettu opastettuna kävelynä.

”Löysin itse Käpylän ohikulkumatkalla; kävelin reittioppaan antamien ohjeiden mukaan Joukolantietä kohti Pohjolankatua. Ihastelin edessä näkyvää persoonallisen näköistä keltaista puutaloa, sitten punaista sen vieressä, seuraavaa niiden perässä… kunnes saavuttuani seuraavaan tienristeykseen ymmärsin samanlaisia puutaloja olevan kaikkialla. Kävelin alueen läpi ja saavuttuani määränpäähäni Akseli Toivosen kentälle vaadin tuttavaltani selitystä, mikä tämä mieletön alue on ja miksi tällaisesta ei ole kerrottu mitään. Olin tietämättäni kävellyt Puu-Käpylän läpi ja ihastuin tuohon paikkaan siitä hetkestä”, kertoo Tuuli.

Lähdeaineistona käytetty mm. Pauli Salorannan laatimaa Käpylän kotikaupunkipolkua.

Lippakioski

Käpylän lippakiska on yksi Helsingin monista vanhoista lippakioskeista. Kesästä 2012 alkaen kioskia ovat pitäneet rennot nuoret miehet, jotka lupaavat kiskalla tarjottavan hidasta kahvia, nopeimmille arkiaamuisin croisantteja ja rönttösiä, monenlaista teetä sekä käsintehtyä jäätelöä. Kioski on auki vapusta syksyyn ja viereisessä puistossa järjestetään kesäisin myös mm. kirppiksiä.

Reitti on hyvä aloittaa nauttimalla virkistävä kuppikuumaa tai raikasta limua ja samalla imeä itseensä Käpylässä huokuvaa tunnelmaa. Kiskan edessä avautuvalle Pohjolanaukiolle on ykkösen ratikka ajanut niistä ajoista, kun asutusta alueelle alkoi tulla 1920-luvulla. Kioskia vastapäätä seisoo Park Hotel Käpylä, jonka saatat muistaa televisiosta. Siellä nimittäin kuvattiin 90-luvun TV-sarjaa Hyvät Herrat, jossa Kauppaneuvos Paukku vävypoikansa Tollon kanssa pehmitti sen ajan poliitikkoja ja julkisuudenhenkilöitä saunailloissa omille poliittisille hankkeilleen.

Lippakioski sijaitsee Kullervonkadun ja Pohjolankadun kulmassa.

Taivaskallio

Kulje Taivaskalliolle Kullervontieltä Pekka Jokipaltion tielle ja edelleen kiemurtelevaa kävelytietä pitkin ylös kalliolle, jolla sotien aikaan toimi ilmatorjuntapatteri Taivas. Sodasta muistuttamaan paikalle on jätetty yksi tykki sekä kivisiä ilmatorjunta-asemia.  Vuoden -52 olympialaisten aikaan Taivaskalliosta tehtiin viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka Helsinkiin saapuneille urheilijoille. Puisto on ollut kautta aikain suosittu päiväretkikohde, niin suosittu, että siellä on toiminut kahvilakin. Kalliolla on aikoinaan tanssittu juhannustansseja,  hypätty mäkihyppytornista, laskettu mäkeä lähes 100 metriä pitkää jääkourua pitkin ja vielä nykyäänkin Taivaskallio on suosittu ajanviete paikka ympäri vuoden. Lions Club järjestää paikalla laskiastapahtuman, joka on jatkunut jo vuodesta 1958. Ylhäältä avautuu kaunis näkymä kohti Helsingin keskustaa, joten pysähdy hetkeksi katsoman kaukaisuuteen. Mikäli olet liikkeellä talvella, kannattaa ylös kiivetessä pitää silmä tarkkana mäenlaskijoiden vuoksi; lapset ottavat  mittaa pulkistaan ja stigoistaan tällä mäellä!

Puu-Käpylä

Puu-Käpylää alettiin rakentaa silloisen Kumpulan pohjoisosaan 1920-luvulla, kun Suomen väestö alkoi kasvaa ja työväelle tarvittiin lisää asuntoja. Arkkitehti Akseli Toivonen suunnitteli elementtejä, jotka pystyttiin kantamaan rakennustyömaalle ja kasaamaan talot nopeasti. Neljä miestä rakensi talon vain kahdessa viikossa!   Elementit sahattiin ja kasattiin Toivosen mukaan nimetyllä kentällä Sampsantien ja Metsolantien välissä. Niin syntyi Pohjolankadun molemmin puolin kaunis rivistö puutaloja, joiden lähes satavuotinen taival tähän päivään on ollut monivaiheinen. Kaikki puutalot uhattiin 60-luvulla purkaa maantasalle. Jopa itse alueen talot suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas mollasi tekemäänsä työtä pohjanoteeraukseksi. Puukäpylä säästyi kuitenkin kuin ihmeenkaupalla ja sai jatkaa rauhallista eloaan. Nyt nuo aikoinaan monen mielestä rumat ja laatikkomaiset talot ovat saaneet arvoistaan kohtelua ja niitä kunnostetaan alkuperäisen suunnitelman henkeen.

Pohjolankadulta voi poiketa aikataulusta riippuen vaikka jokaiselle pikkutielle, kiertää korttelit molemmilta puolin Pohjolankatua. Talvella pihojen kinokset ja asukkaiden laittamat valot sekä lyhdyt saavat kenet tahansa hyvälle mielelle. Kesäisin taas pihojen vehreys ja persoonallisuus ilahduttaa kaduilla kulkijaa. Osa pihoista on uusimman restauroinnin myötä laitettu uuteen uskoon.

Vuoritalo

Kun poikkeat pois Pohjolankadulta Metsolantietä pitkin kohti Nyyrikintietä, näet pian edessäsi seisovat vuoritalon rauniot. Talo on nököttänyt sijoillaan siitä saakka, kun Puu-Käpylä rakennettiin. Puukaupunginosa oli luonnollisesti arka tulelle, joten tarvittiin vapaapalokunta, jolle syystä tai toisesta valmistui vain tämä torniosa. Kuten Taivaskalliollakin, on Vuoritalolla luonnon oma tanssilava, jääkauden siloittamaa kalliota jolla aikanaan kesäisin pidettiin tanssiaisia.

Sotien aikana Vuoritalo on ollut osa Helsingin puolustuslinjaa; korkeasta tornista näki kauas. 80-luvulla jo autioituneen rakennelman valtasivat punkkarit, jotka järjestivät talolla keikkoja ja viettivät aikaansa suunnitellen kantaaottavia tempauksia.

Talo oli vielä hetki sitten myynnissä ”vaikka eurolla”. Ostajaa tuolle rakennelmalle ei kerennyt löytyä ennen kuin se koki tulipalon, jonka seurauksena se päätettiin hätäpurkaa romahtamisvaaran vuoksi. Vaikka aikaisemmin kauas näkynyt talo on nyt pelkkä kasa kivimurskaa, on se silti kalliolla seisoessaan vaikuttava ja hieman pelottavakin näky, etenkin jos liikut hämärän aikaan.

Osmo-Käpylä

Jos et saanut tarpeeksesi puutaloista, ota suunta takaisin kohti Pohjolankatua, jolta poikkea Sampsantien, Pellervontien ja Osmontien rajaamaan kortteliin. Myös tämä kortteli on Martti Välikankaan suunnittelema ja se rakennettiin aijemmin nähtyjen Pohjolankadun varteen rakennettujen talojen jälkeen. Tällä kertaa Välikangas tosin päästi mielikuvitustaan enemmän valloilleen ja päätti käyttää rakennuksissa epätyypillisempiä ratkaisuja. Tähän kortteliin Välikangas ei enää hakenut yhdenmukaisuutta talojen välille.

Korttelin ympärillä menee arkkitehtuurista tietämättömämmälläkin tovin tutkiskellessa erilaisia ikkunoita ja koristuksia.

Olympiakylä ja Kisakylä

Kun lähdet kävelemään Puukäpylästä kohti etelää, siirryt hetkessä 1920-luvulta 1950-luvulle. Puutalot vaihtuvat kivisiin funkkiskerrostaloihin. Koskelantien pohjoispuolella sijaitseva kerrostalojen rivistö on Olympiakylän aluetta. Talot rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta työt keskeytyivät kun olympialaiset peruuntuivat sotien takia. Kun rauha oli maassa, rakennustyötä jatkettiin, mutta asunnot oli otettava paikallisten asukkaiden käyttöön. Suomi sai seuraavan mahdollisuuden vuoden -52 olympialaisiin. Uusi Olympiakylä rakennettiin edeltäjänsä viereen Koskelankadun eteläpuolelle. Pitkä rivistö taloja valmistui reilussa vuodessa ja olympialaisten urheilijoista lähes 5000 urheilijaa asuitti niitä kisojen ajan.

Koskelantien Mäkelänkadun puoleisessa päässä sijaitsevassa Old Sophie -nimisen ruoka- ja seurusteluravintolan tiloissa sijaitsi olympialaisten aikaan Valion Maitobaari.

Hiidenkirnu

Kaiken mielenkiintoisen historian lisäksi Käpylästä löytyy myös hiidenkirnu! Hiidenkirnut syntyivät, kun jääkaudella sulamisveden mukanaan kuljettama kivi tai useampi jäi pyörimään paikalleen ja jauhoi kallioon sileän kuopan. Käpylän hiidenkirnu löytyy Mäkelänkadun länsipuolelta, Käpylän yhtenäiskoulun takaa sijaitsevalta kalliolta. Käpylän hiidenkirnu on kooltaan noin 140 x 170 senttiä.

Jos koet, että omistamaasi sisältöä on käytetty väärin, kerrothan meille: info@nopsatravels.com.