Erämaapyöräilyä Lauha-Helvetissä

Ensimmäinen päiväToinen päivä Kolmas päiväNeljäs päiväViides päivä

Lauha-Helvetti on GPS-ohjattu erämaapyöräily Isojoelta Ruovedelle tai päinvastoin.  Reitillä on mittaa 180 km pyöräillen ja 30 km patikoiden. Reitin voi kulkea lyhyemmissäkin pätkissä. Reitillä kuljetaan pyöräillen ja kävellen läpi neljän kansallispuiston ja suomalaisen maaseutumaiseman ja maaseudun historian. Lauhanvuoren, Kauhanevan, Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot ovat hieno läpileikkaus eteläisen Suomen luonnosta. Reitti on suunnattu luonnosta kiinnostuneelle omatoimimatkailijalle, joka haluaa majoittua ja ruokailla mukavasti persoonallisissa maaseutukohteissa ja pienissä hotelleissa.

Retkeilijää opastaa luonto-opaskirjanen ja GPS-laite, johon reitti ja kohteet on tallennettu. Reitin on suunnitellut GPS-retkien Heikki Susiluoma ja kohteiden valinnassa asiantuntija-apua ovat antaneet paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen väki ja Metsähallituksen luontopalvelut.

Retken hinta sisältää ruuat ja majoituksen. Retkeilijä tarvitsee oman repun, sadevarustuksen, juomapullon ja termospullon. Omalla pyörällä ja pyörälaukulla retken hinta on 730 € ja vuokrapyörä on 15€/vrk ja pyörälaukku 10 € viikko. Lisämaksusta voi tilata matkatavaroiden kuljetuksen reitin varrelle tai päätepisteeseen. Hinnat on laskettu minimi 4 hengen ryhmälle.

Retken voi tilata GPS-retkien sivuiltaretket@gps-retki.fi tai puhelimitse,  Heikki Susiluoma 040-5504944.

Ensimmäinen päivä

 

 

 

Ennen retkeä voi yöpyä Lauhansarven lomamökeissä ja nauttia illallista Lauhansarven ravintolassa. Näin pääset reitin alkuun heti aamusta ja levänneenä!

Ensimmäisenä päivänä patikoidaan 12 km ja pyöräillään 15 Lauhanvuoren kansallispuistossa. Lauhanvuoren kansallispuistossa retkeilijä kiipeä huomaamattaan useita kymmeniä metriä lähtöpaikkaa korkeammalle Lauhanvuoren huipulle. Jossakin vaiheessa karu mäntykangas muuttuukin reheväksi lakiosaksi, jossa viihtyy kuusi ja lehtipuut. Retkeilijä voi kuvitella itsensä muinaisen jääjärven norpaksi, joka katselee järvestä kohoavaa saarta, jota eivät aallot huuhtele kuten Lauhanvuoren rinteitä huuhtelivat.

Yö vietetään Mammantuvassa, joka on erittäin eksoottinen vanha tupa pienen pellon laidassa metsän siimeksessä. Tuvassa yöpyminen vie retkeilijän vuosikymmenten taakse.

 

Toinen päivä

Toisena retkipäivä pyöräillään 30 km ja patikoidaan 4 km Kauhanevan kansallispuiston maisemissa.

Isoista, lähes järven kokoisista suolammista tunnettu Kauhaneva on yksi Suomen upeimmista suokansallispuistoista, johon on helppo tutustua hyvin hoidettua pitkospolkua pitkin. Suolta löytyvät kaikki suuret suolintumme kurjesta lähtien.  Harvinaisemmista lajeista voi bongata kuikan ja kaakurin.

Puistoa halkova vanha Kyrönkankaan kesätie oli aikoinaan yksi Suomen valtateistä, jota pitkin Kustaa Vaasan sotajoukot 1500-luvulla kulkivat.

Yö vietetään Loma-Raisossa, joka on majapaikkana täynnä tarinoita. Loma-Raiso sijaitsee Karviassa, Soikkeli-nimisellä tilalla, jonka perusti ja rakensi sotaleski Matilda Soikkeli seitsemän sotaorpo-lapsensa kanssa vuosina 1947-1950. Soikkelin perhe on kotoisin Karjalan Hiitola-nimisestä kylästä, josta he joutuivat lähtemään evakkoon kaksi kertaa.

 Kolmas päivä

Kolmannen päivän teemana on suomalainen maaseutu ja ponnistelu. Matkaa kertyy 65 km pyörillä ja 4,5 km kävellen.

Pienillä hiekkateillä ja suopeltojen keskellä olevien pikkukylien läpi pyöräillessä pystyy kuvittelemaan viime sotien jälkeisen 1950-luvun pienviljelijäperheen arkea. Rintamamies tai evakko sai pienen pläntin soista maata elääkseen. Siitä piti peltoa raivata hengen pitimiksi. Rankimmillaan tällainen pientila jäi yhden sukupolven maatilaksi ja seuraava sukupolvi lähti 1970-luvulla Ruotsiin. Autioituvia pihapiirejä katsellessa voi kuvitella 1950-luvun lopun tunnelmat, kun joka talossa oli 5-8 lasta ja kyläkoulut pullistelivat oppilaista. Kaihoisa tango soi pyöräilijän korvissa.

Kolmannen päivän pyörämatka on retken pisin eli noin 65 km eli tottumusta on hyvä olla jonkin verran pyöräilystä. Lisäksi matkalla voi kiertää Alkkiavuoren luontopolun, joka on 4,5 km.

Parkanossa voi majoituspaikaksi valita joko Käenkosken lomakodin järven rannalta tai hotelli Pestin keskustasta. Hyvällä onnella (tai huonolla!) Käenkosken lomakodin naapurissa on tanssit Käenkosken huvikeskuksessa.

Neljäs päivä

Suomalaisen maaseudun kuvat jatkuvat neljännen päivän pyöräilyssä Parkanosta rahisevia hiekkateitä kohti Seitsemisen kansallispuistoa. Maasto muuttuu Kauhajoen ja Karvian tasaisista suo- ja kangasmaastoista mäkisemmäksi ja järvisemmäksi.

Seitsemisen kansallispuiston nähtävyydet jakautuvat kahdelle päivälle, koska yövytään keskellä Seitsemisen osuutta. Heti puiston alussa on Koveron kruununmetsän torppa, joka on tärkeä kunnostus- ja talkookohde. Neljännen päivän ehdoton huipennus on Multiharjun aarniometsä. Näitä todella vanhoja metsiä ei Suomessa ole paljon ja tämä on yksi vaikuttavimmista.

Yöpyminen on joko Särkilammin marjatilalla tai kiivaimpaan marja-aikaan Seitsemisen torpilla. Marjatilalla tuotetaan pääosin mansikkaa.

Viides päivä

Polkupyöräily päättyy Helvetinjärven kansallispuiston Haukanhiekalle, joka on suosittu uima- ja leiripaikka hiekkarantoineen. Loppumatka 7,5 km kulkee puiston halki jylhissä maisemissa. Alkuretketn tasaiset suolakaudet ovat vaihtuneet kalliojyrkänteiksi ja rotkijärviksi. Matkalla on  yksi suomalaisen luontomatkailun ikoni ja suosittu käyntikohde eli Helvetinkolu, joka oli mm. taidemaalari Akseli Gallen Kallelalle tärkeä vetäytymispaikka ja inspiraation lähde.

Puiston jälkeen yöpaikaksi voi valita mm. sähköttömän Britan piilopirtin tai Peltomaan maatilan. Hyvällä ajoituksella Ruovedeltä voi matkustaa Tampereelle sisävesilaivalla.

Retki päättyy laivamatkaan Ruovedeltä Tampereelle. Laiva kulkee Tampereelle torstaisin ja lauantaisin klo 13.45  ja se on perillä klo 18.30

(Tampereelta Ruovedelle pääsee keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.15 ja se on perillä 15.00.)

 

 

Jos koet, että omistamaasi sisältöä on käytetty väärin, kerrothan meille: info@nopsatravels.com.